5 1* {3 Yksityisyys ja vapaa tiedonlevitys Internetissä {3 ----------------------------------------------- Antti Vähä-Sipilä Suomessa sijaitsee eräs erittäin suosittu elektronisen postin anonyymipalvelin, anon.penet.fi. Internetissä kulkevaan postiin kiinnitetään aina tieto postin lähettäjästä, eikä tietyissä tilanteissa ole lainkaan suotavaa, että viestin lähettäjä voidaan tunnistaa postin perusteella. Erityisesti anonyymipalvelimesta hyötyvät henkilöt, jotka kirjoittelevat Usenetin uutisryhmiin (newsgrouppeihin, ks. SAKU #10) alueille, joilla heidät voidaan leimata esimerkiksi vakaumuksensa, kantansa tai seksuaalisen suuntautumisensa vuoksi. Anonyymipalvelimeen lähetetään viesti, joka sisältää tiedon vastaanottajasta. Palvelin poistaa viestistä kaikki alkuperäiseen lähettäjään liittyvät tunniste- tiedot ja lisää omansa niiden tilalle. Sen jälkeen palvelin lähettää viestin edelleen vastaanottajalle tai vaikkapa johonkin uutisryhmään. Tässä nimenomai- sessa tapauksessa anonyymipalvelin tallentaa lähettäjän todellisen henkilölli- syyden tietokantaan ja luo lähettäjälle anonyymitunnuksen. Mikäli joku haluaa vastata viestin alkuperäiselle lähettäjälle, vastaa hän tälle anonyymitunnuksel- le. Viestin saapuessa palvelimeen lähettäjän tunnistetieto poistetaan ja vastaa- nottajaksi asetetaan tietokannasta löytyvä henkilö. Näin henkilöt voivat keskus- tella kummankaan todellisen henkilöllisyyden paljastumatta. Parina viime viikkona on useissa eri yhteyksissä kohuttu anon.penet.fi:n ympärille kehittyneistä "skandaaleista". Ensimmäinen kohu syntyi, kun ruotsalai- nen tutkija oli tutkinut eroottisia kuvia sisältäviä uutisryhmiä (tutkimisesta voidaan olla monta mieltä, subj. huom.) ja todennut, että niissä levitetään lap- sipornoa. Tästä paikalliset iltapäivälehdet väänsivät otsikoita tyyliin "Inter- net tulvii lapsipornoa". Kuvat tulivat lehden tietojen mukaan Helsingissä si- jaitsevasta anonyymipalvelimesta, anon.penet.fi:stä. Palvelimen ylläpitäjä ja EUnet Finland Oy:n toimitusjohtaja Johan "Julf" Helsingius onkin sittemmin yrittänyt korjata saamaansa julkisuutta useaan otteeseen. Parin päivän päästä otsikoitiin, tosin huomattavasti pienemmällä pistekoolla, että kuvat tulivatkin Englannista. Lapsipornotulvakin oli kutistunut muutamaan hassuun kuvaan, joista pahimpia lienee televisiossa nähty kuva nokkahuilua soit- tavasta alastomasta lapsukaisesta. En yhtään epäile, etteikö verkossa liikkuisi myös "kovaa" lapsipornoa, mutta sensaatiolehdille tyypilliseen tapaan oli asiaa taas kerran paisuteltu yli äyräiden. Tuskin oli lapsipornokohu ehtinyt laskeutua, kun kuvaan jo astuivat skientolo- git. Skientologikirkko väitti, että eräs amerikkalainen ex-skientologipappi oli- si julkaissut Internetin skientologiaa käsittelevillä alueilla "salaista" tai "tekijänoikeuslain alaista" tietoa. Kirkko lähestyi Helsingiusta vaatien häntä luovuttamaan kyseisen henkilön tunnistetiedot, mutta hän kieltäytyi. Loppujen lopuksi kirkko sai tahtonsa läpi tehtyään ilmoituksen Interpolille, joka sai hankittua tiedon Helsingiukselta Suomen poliisin avulla. Asioiden todellinen ta- pahtumajärjestys löytyy esimerkiksi Helsingiuksen lehdistötiedotteesta, joka julkaistiin useilla Usenetin alueilla. Kun henkilöllisyys oli saatu selville, hankki skientologikirkko oikeuden tehdä kotietsinnän viestin lähettäjän kotiin. Electronic Frontier Foundationin (EFF) julkaisemien lausuntojen mukaan "miehet, joiden henkilöllisyyttä ei saatu sel- ville, tunkeutuivat asuntoon, tutkivat jokaisen paikan, veivät kovalevyn tiedot mennessään nauhavarmistimilla ja tuhosivat kovalevyn tiedot". Kirkko on nostanut syytteet viestin lähettäjää, hänen käyttämänsä purkin sysopia ja purkin palve- luntarjoajaa Netcomia vastaan. Tätä kirjoitettaessa tilanne on kaikkea muuta kuin selvä. Internetin paisuttua näihin mittoihin se on tiedon levittämisessä useassakin suhteessa ainutlaatuinen. Sitä ei omista mikään yksityinen instanssi, jolla oli- si mitään oikeuksia valvoa siinä kulkevaa tietoa. Sillä ei myöskään ole yhtä systeemin ylläpitäjää, joka voisi poistaa häiriköiviä käyttäjiä. Sillä on paljon käyttäjiä, eikä yksityiselle käyttäjälle yhden viestin postittaminen maksa käytännössä mitään; kun tätä vertaa esimerkiksi lentolehtisten painamis- ja ja- kelukustannuksiin, on Internet ylivoimainen - puhumattakaan nopeudesta ja maan- tieteellisestä kattavuudesta. Tämänkaltainen vapaa tiedonvälitys nähdään useiden ryhmien kannalta uhkana - vain yhtenä esimerkkinä yllämainittu skientologikirkko. Myös esimerkiksi USA:n valtion turvallisuudesta vastaava NSA (National Security Agency) on huolestunut siitä, että verkossa voidaan välittää huomattavia määriä aineistoa, johon se ei pääse käsiksi, ja pahinta on se, että aineisto leviää helposti ja kontrolloimat- ta yli rajojen. Internetissä ei ole tulliasemia. Valitettavasti näillä vapaata tiedonvälitystä vastustavilla tai sen rajoittamis- ta haluavilla ryhmillä on rahaa sekä voimaa vaientaa arvostelijansa ja vastusta- jansa. Tietenkin todelliset rikokset esimerkiksi tekijänoikeuksia vastaan ovat tuomittavia, mutta asiallinen kritiikki ja tiedonlevitys ovat ihmisen perusarvo- ja, jotka on kirjattu useimpien valtioiden perustuslakeihin. Jotta Internet säilyisi vapaana foorumina, tarvitaan sen käyttäjien apua. Jotta "isoveli" voisi paremmin valvoa verkon liikennettä, haluaa esimerkiksi NSA rajoittaa kryptattuna eli salattuna liikkuvan tiedon määrää. Netissä de facto -standardiksi on noussut julkisen avaimen salakirjoitusjärjestelmä PGP (Pretty Good Privacy), jonka uusin versio 2.6.2 on käännetty myös Amigalle. (Sen vienti USA:sta on laitonta, mutta sen käyttö USA:n ulkopuolella on sallittua.) PGP:llä luodaan kaksi avainta, joista toinen on julkinen ja toinen salainen. Voit antaa julkisen avaimen kenelle tahansa, ja tämä henkilö voi koodata sinulle tulevat viestit tällä julkisella avaimella. Viestit voi tämän jälkeen avata vain omalla salaisella avaimellasi. PGP:n salaus on erittäin voimakas. Se käyttää RSA- ja IDEA-kryptausalgoritmeja. Nykyiset avaimet ovat tyypillisesti yhdestä kahteen kilobittiä pitkiä, ja niiden "kräkkääminen" raakaa voimaa käyttäen on nykyko- neilla lähes mahdotonta. Koska anon.penet.fi on joutunut viranomaisten silmätikuksi, on varteenotettavak- si vaihtoehdoksi anonyymimailaukseen tullut Cypherpunk-mailereiden käyttö (cyp- her = cipher = salaus). Ne ovat yleensä yksityisillä mail-tunnuksilla pyöri- tettäviä uudelleenlähettäviä anonyymipalvelimia, jotka eivät pidä lokia siitä, mistä viesti saapuu ja minne se menee. Cypherpunk-mailereita voi ketjuttaa, ja niistä useimmilla on oma PGP-avain. Voit esimerkiksi salata tiedoston vastaanot- tajan PGP-avaimella, sen jälkeen cypherpunk-mailerin A avaimella, vielä maile- reiden B ja C avaimilla ja lähettää sen mailerille C, joka avaa ensimmäisen kryptaustason, lähettää sen anonyyminä mailerille B, joka taas purkaa yhden ta- son ja anonymisoi postin vielä kerran. Kierrettyään vielä mailerin A läpi posti jatkaa vastaanottajalle, joka purkaa viimeisen koodaustason ja pystyy lukemaan postisi. Cypherpunk-mailerien käyttö on hieman haastavampaa kuin anon.penet.fi- tyylisen, mutta ei mahdotonta. Niille, joilla on Internet-tunnus, on seuraavassa listattu muutamia paikkoja, joissa omasta turvallisuudestaan ja tiedonvälityksen vapaudesta kiinnostuneiden kannattanee käydä: - Electronic Frontier Foundation. Pitää ajan tasalla esimerkiksi skientologi- kirkko vs. Internet -tapauksessa, vastustaa näkyvästi isoveljen valvontaa ja omaa laajat kokoelmat linkkejä alan palvelimiin: - Eurooppalaisille PGP 2.6.2:n saanti on ongelmallista, koska sitä ei saa viedä ulos USA:sta. Ståle Schumacher kuitenkin ylläpitää linkkejä sopiviin paikkoihin: - Amigalle PGP:n löytää seuraavasta paikasta. Koska PGP 2.6.2:n levitys on joi- denkin FTP-admineiden mielestä epäilyttävää USA:n ulkopuolella, ei täältä aina- kaan vielä löytynyt kuin 2.6ui, joka on 2.3a:n modifioitu versio mutta turvalli- suudeltaan samaa luokkaa. - Uutisryhmästä alt.security.pgp löytyy kryptaamiseen ja yleiseen Internetin turvallisuuteen liittyviä artikkeleita. Anonyymipalvelimien kohtalosta saa tie- toja uutisryhmästä alt.privacy.anon-server. - Suomalaisen anon-palvelimen tueksi on perustettu postituslistoja. Oman, ano- nyymipalveluja puoltavan kommenttinsa voi lähettää listalle osoitteeseen anon- support@lists.otol.fi. - Cypherpunk-remailereita voi käyttää myös WWW:n kautta osoitteesta: